Projekti - Asunto Espoossa

Viimeinen ja pääprojektini on ollut yksiön sisustaminen Espoossa, varautukaa siis lukemaan järjettömän pitkä postaus, koska en halunnut jakaa tätä usempaan osaan. Yksiöön suunnittelin asukkaan kanssa myös kylpyhuoneen muutoksen ja keittiön tason vaihdon ja lattiakin saattaa vaihtaa sävyä kunhan budjetti taas siirtyy enemmän plussan puolelle. Opintoihini liittyvät projektit ovat asumiseen oleellisesti liittyviä sekä esteettisyyttä silmällä pitäviä. Aiemmin mainitsemani tulevat muutokset eivät ole pakollisia vielä tässä vaiheessa.

Asunto oli ostettaessa muutaman vuoden vanha ja pinnat siistissä kunnossa, valkoiset seinät ja vaalea parkettilattia melkein moiteettomat. Kylpyhuone on moderni ja edellinen asukas oli käsitellyt saunan seinät mustiksi. Keittiö oli toimiva ja kaikkineen erittäin hyvässä kunnossa, työharjoitteluni oppeja pääsenkin sitten tulevaisuudessa käyttämään kun päivitämme tason silmää miellyttävämmäksi.

Muutoin valkoiset seinät olivat saaneet edelliseltä asukkaalta väriä ainoastaan alkovin päätyseinään, se oli maalattu tumman ruskeaksi ja tämä teki pienestä tilasta tunkkaisen näköisen, joten seinän maalasin valkoiseksi, tämä osa olikin koko asuntoprojektin työläin vaihe koska maalikerroksia kaivattiin viisi, jotta seinästä tuli oikeasti valkoinen ja vanha väri ei kuultanut yhtään läpi.

Kaikki seinät ja katto tullaan maalaamaan kesällä lomien aikaan lumen valkoisella, joka ei ole se käytännöllisin tuote pieneen asuntoon, se kun tuppaa imemään jokaisesta kosketuksesta itseensä jälkiä.

Toinen osa "makuuhuone-projektiin" oli ääntä ja valoa eristävä verho, tämä on mielestäni kaikista tekemistäni projekteista tärkein, koska se rajaa pienessä asunnossa tilan tarvittaessa ja on erilaisiin aikoihin eläville asukkaille todella oleellinen vaikkakin pieni muutos. Kangas on paksua tumman harmaata pimennysverhokangasta.

Verholle oli monta erilaista suunnitelmaa, mutta kiskolla toimiva verho peitti parhaiten ja sen liikuteltavuus oli helpointa. Verhotanko ei ollut mahdollinen, koska niiden asennus seinien väliin vaatisi pidikkeitä, jotka estäisivät verhon kulkemisen ja päätypidikkeille olisi pitänyt keksiä oma patentti, olin yllättynyt etten monen viikon etsinnän jälkeen löytänyt toimivia pidikkeitä.

Ensimmäinen suunnitelmani sisälsi kiskolla myös 90 asteen kulman toiselle laidalle, jotta verhon saa tarvittaessa seinän ja sängyn väliin "piiloon", mutta asukas halusi jättää ne vapaasti sivuun roikkumaan.

Mittasin ja merkitsin ensin kiskojen paikat ja pituuden, tämän jälkeen kiskot sahattiin määrämittaan ja stopparit ruuvattiin takaisin päätyyn kiinni. Lyhentämisen vuoksi kiskoihin piti porata uudet kiinnitysreiät, jotta kiskon saisi tarpeeksi reunasta kiinnitettyä.

Kattoon porattiin kolme reikää molemmille kiskoille ja niihin asennettiin proput tukemaan ruuveja, tämän jälkeen olikin helpoin vaihe eli kiskon poraus kattoon. Verhot ovat kahdella kiskolla katossa ja eristää ääntä siis tuplaten paremmin koska verhot menevät päällekkäin.

Olohuoneeseen tuli useampi osa projektista, ensimmäinen oli massiivipuisen baaripöydän vahaus, johon käytin ebenpuun väristä puuvahaa. Väriero ei ole järisyttävä, mutta kaikki lommot ja muut kulumat hävisivät ja pöydän väri syveni.

Pöydän vahauksen jälkeen se kiinnitettiin seinään, joka oli kaikkien projektien jännittävin vaihe. Ensin kiinnitettiin seinään korkeusmittauksen ja suoruuden varmistuksen jälkeen tukipala, jonka paksuus oli viitisen senttiä, tämän päälle asetettiin pöytälevy ja sen toinen pää päätyjalan päälle. Molemmista alapuolista kiinnitettiin kulmaraudoilla taso pysymään paikallaan. Jännittäväksi homman teki massiivitason paino, onneksi ei tarvinnut yrittää yksin asentaa.

Olohuoneen puolelle osui Ikeasta  käsittelemätön mäntypöytä, asukas pitää erittäin paljon boatwood-tyylisistä lankuista ja halusin kokeilla tuunata hänelle pöydän. Ensin vuorossa oli tientenkin pyödän kasaus.

Varsinainen tuunaus pääsi alkamaan valkoisella maalikerroksella, tämä oli ainoa maalikerros jonka tuli olla kokonaan peittävä ja melko tasainen, muut kerrokset piti yrittää tehdä epätasaisina ja jopa kokkareisina ja kuivuminen otti kyllä aikansa.

Valkoisten kansilevyjen kuivuttua sivelin päälle kirkkaan punaista kuultomaalia ja taas olikuivumisen aika, onneksi melko ohut kerros kuivui nopeasti ja ehdin hyvin välissä sekoittaa valkoisesta maalista ja Ikean turkoosista kuultomaalista baby blue / ocean värin, peittävämpi lopputulos mattavalkoisen kalustemaalin ollessa pohjana, mutta väristä sai sopivan haalean.

Tällä vaalean sinisellä lotrasin kunnolla, laitoin todella suuren määrän maalia sudin avulla tasolle ja käytin vanhaa muovikorttia tasaamaan maalin, osasta levitin maalia pois enemmän, jotta alla oleva maali näkyisi läpi, korttilla ja hieman kosteilla maalikerroksilla työskennellessä minun ei tarvinnut hioa kuivumisten välissä ollenkaan.

Kolmen värin jälkeen annoin maalin kuivua hetkisen ja kortin avulla laitoin päälle vielä turkoosia kuultomaalia sellaisenaan ja levitin sen mihin sen lopulta halusin jäävän. Tasojen ollessa valmiit sudilla levitin runkoon aiemmin lipastossa käyttämääni tummanruskeaa mattavahaa ja sitä levitin kolmisen kerrosta, kulunut pinta tuli kun sudilla painoin osasta kohtia enemmän ja aina hetken kuivumisen jälkeen levitin osaan paikkoja lisää vahaa, pitihän rungonkin näyttää kuluneelta ja vanhalta tummalta puulta.

Koko komeus maalien ja vahauksen jälkeen sai jäädä kuivumaan useammaksi päiväksi ennen käyttöönottoa, pinta kestää hyvin pyyhkimistä ja valkoisen kuultaminen uritetuissa osissa tekee pöydästä lautamaisemman.

Asiakas oli tyytyväinen yllätykseen ja itsekin odotan uutta kortilla maalausprojektia. Suunnitelmissa on myös tehdä taulu tällä tekniikalla, Brasilian matkaltani meinasi tarttua Ipaneman Hippie Marketilta tämän tyylinen taulu, mutta mielummin teen itse kun tiedän saavani juuri ne värit mitä mielessäni suunnittelen.

Koska edes kahdeksassa viikossa en saisi rakennettua ja verhoiltua sohvaa, jouduimme tämän hankkimaan ihan kaupasta. Yksiön tilat on sen verran erikoisesti mitoitettu, että ihan perussohva ei mahtunut mitenkään päin mutta tietenkin sohvalla pitää pystyä myös löhöämään ja olla tilaa useammalle henkilölle.

Asukas näki Askossa haluamansa kankaan ja värin, mutta sohva jossa ne olivat oli todella massiivinen. Heidän myyjänsä kertoikin että se on rakennettu moduuleista, joiden avulla saa juuri sopivanlaisen ja omaan tilaan sopivan. Me otimmekin myyjän kanssa suunnitteluohjelman työn alle ja koska mittasin sohvalle tarkat mitat (jotta kulkureitit pysyisivät siedettävinä ja istumatila maksimoituna), säädimme ohjelman kanssa eri moduuleilla ja nojilla, divaaniosa piti olla, jotta taas sohvaan saatiin tilaa myös syvyyssuunnassa. Pitkällisen klikkailun tuloksena saimme suunniteltua sohvan täsmällisillä mitoilla ja kaikella tarpeellisella.

Lopuksi vielä verhoprojekti ikkunalle, asunnossa on yhteensä neljän metrin edestä ikkunaa, jossa on sälekaihtimet ja erittäin tilava parveke koko matkalta. Sälekaihtimien ja parvekkeen vuoksi tila ei tarvinnut pimentäviä verhoja ja boatwood-pöydän värin ja asukkaan värimieltymysten vuoksi suunnittelin ohuet valoverhot, joilla saa myös pimennystä, mutta ne tuovat tilaan eloa. Valkoinen ja turkoosi tuovat ilmettä, mutta ovat myös samalla ilmavat ja kevyet ja sopivat pieneen tilaan.

Alussa mainitsin tulevasta kylpyhuonemuutoksesta; tilaan asennetaan kylpyamme, jolle uusi hana, tason korkeus nousee ja korkea pyykkikaappi vaihtaa kokonaan paikkaa ja käsienpesualtaantilalle tulee kokonaan uusi 800mm allas.

Parveke onkin toiminut niin kylpyammeen kuin muidenkin remontin välineiden säilytyspaikkana, mutta saunan ehdin tässä koulun projektien ohessa vahaamaan valkoiseksi. Edellisen asukkaan mustaksi vahaamat seinät ovat hienot, mutta lauteita emme halunneet myös mustiksi, jottei tilasta tulisi vielä luolamaisempi.

Lauteet olivat valmiiksi todella vaaleat ja melko uudet, joten sävyero ei ollut päätähuimaava. Alimmassa kuvassa näkyy tarkemmin käsitellyn ja käsittelemättömän lauteen ero.

Projekti - kalustetuunaukset

Projektiopintoihini sain kaksi tuotteiden tuunaukseen liittyvää asiakastyötä, ensimmäinen oli ruokapöydän tuolien verhoilun uusiminen. Tähän suunnittelimme asiakkaan kanssa sopivan värin sekä materiaalin ja laskin tarvittavan kangasmenekin.

Koska tuoleihin ei tarvinnut muuta päivitystä tehdä, sain vain istuin osta mukaani asiakkaan luota, hyvä näin koska "työskentelytilani" oli pieni asunto, joten kuuden tuolin säilytys projektin ajan olisi tuonut turhaa lisätungosta.

Aloitin poistamalla vanhaan verhoilun niitit, joita löytyi reippaat vajaa tuhat kappaletta. Muutaman päivän sainkin muistella verhoilun oppeja hyvine ja huonoine puolineen. Istuinten pehmuste oli hyvässä kunnossa ja pysyi mallissaan, joten sitä en vaihtanut, käytin vanhaa päällystä muottina uusille verhoilukangas paloille.

Viimeinen vaihe oli uuden kankaan nitominen paikalleen, tähän puuhaan otin työtilakseni kellarimme, koska niittipyssyn pauke ei ole kerrostalon mukavimpia ääniä, varsinkaan paukkeen kestäessä pari päivää.

Asiakkaan kankaasta jäi tietenkin suurehko ylimääräinen suikale, vaikka kuinka menekkiä yrittää järkeistää, mutta joskus mittoja ei voi liikaa kutistaakaan. Halusin käyttää jämäkankaan johonkin hyödylliseen ja tein asiakkaalle tuoleihin sopivat tabletit pöytään, kangas on kuitenkin kestävää ja likakaan ei tartu hipaisemalla hyvään verhoilukankaaseen.

Todella hauska projekti mielestäni, vaikka muistinkin miten niskat ja kädet jumittavatkin mojovasti tällaisen verhoiluprojektin jälkeen. Ainoa kunnon miinus oli ompelukoneeni kompressorin poksahtaminen kesken tablettien ompelun, mutta päädyin lopulta ostamaan huippilaitteen ja annoin 30 vuotta vanhan Berninan jäädä kokonaan eläkkeelle.

Toinen tuunausprojektini oli asiakkaan Ikea-lipasto, joka oli vanhaa mallia eli täysin käsittelemätöntä mäntyä. Pinta oli mukavan karhea jo valmiiksi ja kulumia sekä osumia oli siellä täällä. Asiakas toivoi valkoista kulunutta lipastoa ja antoi vapaat kädet suunnittelulle. Päätin maalata lipaston valkoiseksi ja vahata kannen sekä nupit tummanruskeaksi, koska asiakkaalla oli toinen lipasto samanlaisella värityksellä.

Valkoista maalia laitoin kaksi kerrosta ja hioin välissä pitävyyden mutta myös kuluneisuuden vuoksi. Osan kohdista, kuten kulmia ja nuppien ympäristöä, hioin alusta asti melkein puuhun asti, jotta niiden kuluneisuus olisi muita paikkoja huomattavampi.

Kannen vahasin sudin kanssa ja sain siihen eläväisen pinnan, nuppien kanssa jouduin hetken pohtimaan kuivumistapaa ja miten saisin niistä sopivan kuluneet. Lopulta dippasin koko nupin vahaan ja sudilla otin ylimääräiset vahat pois valumasta. Kuivumaan laitoin nupin ruuvista sieneen pystyyn.

Lopputuotteen päälle en laittanut enää vahaa tai muuta koveketta, sillä halusimme tuotteen kuluvan helposti, tason vaha kuitenkin suojaa päältä käytettävää pintaa ja kaikki pinnat ovat pyyhittävissä.

Projekti - Eerikinkadun toimisto

Tein ennen projektiopinto-osuuden alkua toimiston pintakäsittelyprojektin. Tila oli Eerikinkadulla sijaitsevassa rakennuksessa, eli korkeat huoneet ja leveät ikkunalaudat ja koristekulmaukset löytyivät.

Asiakas oli tilannut tarvikkeet jo ennen projektin aloitusta ja suunnitelma oli valmiina. Rakennusta oli remontoitu hieman aiemmin, joten seinät olivat siistit ja valkoiseksi maalatut joten pohjatöihin ei tarvinnut käyttää paljon aikaa. Asiakkaan suunnitelmaan kuului tumman sininen raitatapetti kolmelle seinälle, kuvatapetti yhdelle seinälle sekä kokolattiamatto.

Aloitin tummansinisellä raitatapetilla työskentelyn, pääty- ja ikkunaseinillä oli pistokkeille tehty kotelointi koko seinän matkalle ja asiakkaan kanssa keskustelimme ettei alalaitaa tapetoida. Seiniä tapetoidessa muistin opetuksen, ettei yksikään seinä ole suora ja varsinkin vanha talo, jossa on koristelut korkeutta pehmentämässä ovat vielä epätasaisempia. Mutta vuota kerrallaan sain tapetin seinille.

Viimeisenä tapetoin ikkunaseinän, joka osoittautui hankalammaksi kuin olin edes osannut kuvitella. Ikkunan pielet olivat vinot ja tasattu kuten aukeava vetoketju, myös ulkoseinän kulmissa oli viidentoista sentin tasaus, eli kulmia oli yhden sijaan kaksi.

Itse tapetin asennus ja raitojen tasaus suoraan oli helppoa, mutta vanhan rakennuksen pienet kommervinkkelit tekivät projektista hankalamman.

Tapetoinnin lopuksi laitoin kuvatapetin toiselle päätyseinälle ja aiheena oli kartta. Kuvatapetissa oli selkeät katkomiskohdat ja ensin asettelin palat lattialle asennusjärjestykseen. Mittoja ei voinut muokata joten ehdotin asiakkaalle, että tapetoin kartan ympäryksen raitatapetilla, asiakkaan toive oli että seinällä olisi vain kartta.

Kuvatapetti oli paksu ja muovimainen, sen asennus oli vielä helpompaa kuin ohuemman paperisen tapetin. Raitatapetin asensin kosteaa rättiä käyttämällä ja kuvatapetin harjalla, ohuempaan jäi helposti jälkiä jopa harjasta.

     

Viimeisenä asensin lattialle punaisen kokolattiamaton, rullan leveys riitti juuri päätyseinien leveydeltä ja leikkasin oviaukkoon ja ikkunoiden alle sopivan kokoiset palat jotka kiinnitin kaksipuoleisella mattoteipillä saumoista ja ulkolaidoista. Maton rullaus ja reunojen tasaus kävi nopeasti, suurin haitta niin tapetin kuin maton kanssa oli listojen irtoamattomuus, eli jouduin tekemään siistit rajat ilman että voisin piilottaa niitä listojen alle.

Eniten harmitti, että asiakas oli jo hankkinut kaikki tarvikkeet kauempaa ja hänen laskelmat eivät olleet aivan jämptit joten työ keskeytyi paikoitellen jotta sain keskusteltua uusista vaihtoehdoista hänen kanssaan.

Lopputulemaksi olen suht tyytyväinen tähänkin projektiin, jossa toimin vain asentajana ja pääsin laittamaan kokolattiamaton ensimmäistä kertaa.

Projekti - Kasinon varasto

Työharjoittelupainoitteisen kesän ja syksyn jälkeen on aika siirtyä lopputyön pariin, Salpauksessa on siirrytty opetussuunnitelman muutoksen myötä käyttämään projektitöitä lopputyön paikalla. Seuraavat postaukseni tulevatkin olemaan projekti-otsikolla ja ne ovat valmistumiseni viimeiset askeleet.

Ensimmäisenä esittelen työpaikkani varaston järkeistämisprojektin, kyseinen tila on maan alla ja sen funktio on ollut niin tuote- ja tarvikevarastona kuin myös yleisenä kaatopaikkana toimiminen. Ensimmäinen askel oli suunnittelu ja tarvittavien hyllyjen etsiminen. Tilan haasteet olivat erilaiset putket, korkeudet, seinien ulkonemat ja säilytystilan maksimoiminen. Lisäksi varastoon tuli saada selkeät alueet kolmelle eri osastolle, joilla jokaisella oli erikokoista säilytettävää; oman osastoni koristelutarvikkeet, rooliasut, kasinon myytävät tuotteet, markkinointiosaston tarvikkeet sekä valo- ja ääniteknikkojemme pienet ja jättimäiset tarvikkeet.

Suunnitelmien ja budjetin mukaisten ostosten jälkeen tyhjensimme työparini kanssa varastosta kaikki vanhentuneet ja rikkinäiset tavarat, kuljetimme roskalavalle parikymmentä arkistokaappia ja hyllykköä, lamppuja ja kaikkea mitä varastoon oli kymmenen vuoden aikana kannettu. Aivan alkuperäisestä varaston kaaoksesta minulla ei ole kuvia, koska en pystynyt kantamaan puhelintani mukana tiloissa aluksi, mutta kuvissa on mukana välikatsaus varaston kaaoksesta parin viikon työskentelytauon jälkeen.

Ylläoleva kuva ensimmäisen tyhjennyksen ja suursiivouksen jälkeen. Tavaroille ei ole vielä hyllypaikkoja tai kunnon laatikoita, mutta lattiatilaa rakentelua varten löytyy jo hieman. Alemmassa kuvaparissa näkyy hyllykköjen osat ja valmis tuote, näitä kasailimme lopulta viitisentoista.

Ensimmäisten hyllyjen jälkeen, jouduimme pitämään muutaman viikon tauon rakentelusta, koska odotimme lisäbudjettia. Noudimme lisää hyllyjä, säilytyslaatikota ja kunnollisen tukevan vaaterekin jonka jälkeen palasimme työmaalle, joka oli muuttunut jälleen kaatopaikaksi ja kulkuväylät tukittu.

Hieman nostelua ja kantelua sekä organisointia ja pääsimme taas virallisen tehtävän pariin jatkamaan siitä mihin jäimme.

Lopulta projekti saatiin valmiiksi. Suunnitelmani mukaisesti tyhjää lattiapinta-alaa ei jäänyt paljon, jotta kukaan ei jätä mitään varaston lattialle tukkeeksi vaan asioilla on paikkansa hyllyissä. Kaikilla kolmella osastolla on omat alueensa joita järjestelee itse. Säilytyslaatikoita hankimme erikokoisia, jotta erilaisten tapahtumien koristeet mahtuisivat siististi ja vaivatta omille alueilleen.

Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka säilytettävien tavaroiden koko heittelee kynistä kiinalaisiin juhlalamppuihin, saimme tilan loogisesti ymmärrettäväksi käyttäjilleen. Harmillisia tilanteita projektin aikana oli yhden hyllymallin huonolaatu, mutta onneksi näitä tarvittiin vain kaksi. Välikaaoksen siivous oli myös aikaavievää sekä turhauttavaa. Talon omat teknikot olivat sitä mieltä, että parasta olisi ollut hankkia kiskoja seinille ja nostella laatikoita niihin kiinni, mutta koska emme voineet käyttää suoraan geneerisiä laatikoita niin tämän idean lakaisin maton alle jo suunnitellessani.

Työharjoittelu Ideal Keittiöillä - työmaa

Työharjoittelussani pääsin suunnittelun lisäksi pukemaan työvaatteet päälle ja käymään käsiksi keittiön runkoihin. Tämä osuus harjoittelusta oli erittäin opettavaista, jotta tajusi miksi mikäkin osa oli lisättävä suunnittelmaan, miksi tässä rungossa on juuri nämä saranat ja miltä katon ja ylimmän kaapin välinen aukko näyttää tässä ja tuossa mitassa.

Olin asiakkaan asunnon remontissa Avant Kalusteiden asentajan Jounin kanssa, joka hoiti kyseistä työmaata. Aloitimme tyhjentämällä vanhan keittiön rungot ja ilmaantuneet roskat pakettiautoon ja ajoimme Kujalan kaatopaikalle, jossa lajittelimme kaikki tulleet jätteet oikeille alueilleen.

Asunnon tyhjentämisen jälkeen tein asunnon pintojen pohjatöitä, kuten pakkeloin olohuoneen seinän reikiä sekä keittiön yläkaapistojen takaa paljastuneen röpelöseinän tasoitusta. Pienessä asunnossa ja katonrajassa kesähelteellä oli oikein mukava työskennellä ja tulikin vanha kopinrakennus koululla mieleen. 

Jounin ohjauksessa pääsin kasaamaan ja kiinnittämään asunnon keittiön rungot, hetken tutkailin ja pyörittelin paloja ja ihmettelin reikien määrää, mutta Jounin selkeät ohjeet mistä aloittaa ja miten kaikki osat toisiinsa sopivat auttoivat paljon. Ensimmäisen rungon kasauksen jälkeen sainkin palat jo ihan oikein ihan itse yhteen. Muutamassa rungossa jouduin käyttämään valinnaisia menetelmiä kuten istu päälle, koska pelkkä nyrkillä naputtelu ei enää riittänyt.

Yksi tärkeimmistä opeista taisi olla takaseinämän kiinnitykseen liittyvä "niittaa kulmat ensin ja varmista että runko on suora". Yksikään kaappi ei siis ollut vino asennettaessa. Tässä hommassa mielestäni on tärkeää tehdä alusta asti tarkasti niin missään työvaiheessa ei tarvitse pakittaa ja tehdä uudestaan, kyllä se työskentely nopeutuu kun tulee rutiinia.

Runkojen kasauksen jälkeen ne asennettiin paikoilleen, laitettiin jalat oikeaan mittaan ja rungot suoraan. Vetolaatikoiden kasaus ja paikalleen poraus oli myös tässä kohdin aiheellinen, opin jälleen mitä mikäkin reikä paloissa tarkoitti ja miten laatikot irroitettiin ja asetettiin paikoilleen.

Yläkaappien asennus seinälle oli jännittävin vaihe, vaikka tuotteet ovatkin suht kevyitä, niiden asentaminen pelkän tukipuun kanssa ei ole mieluisinta puuhaa. Omaksi onnekseni sain tehdä asennukset työparin kanssa. Jouni selitti mistä kannattaa aloittaa ja millä kiinnitysvälineillä mikäkin pysyy eri materiaaleissa kiinni.

Koska olin itse suunnitellut keittiön, tiesin mikä runko uunille oli, kuinka monta sivupalaa tarvitsimme ja mihin kohtaan tuli lyhennetty täytepala. Näitä ja sokkeleita kävimme myös leikkaamassa yrityksen varastolla. Mielestäni kaikkien suunnittelijoiden tulisi tehdä myös asennuksia, jotta moni asia olisi selkeämpi itselle ja myös helpompi tarvittaessa selvittää asiakkaalle.

Jouni teki vielä keittiön jälkeen pintamateriaalien asennuksen valitsemillamme tapeteilla, maaleilla ja laminaateilla, tästä projektista kerroinkin edellisessä postauksessani. Lopputuloksesta en päässyt kuvia ottamaan, koska olin jo uusien projektien kimpussa.

Työharjoittelu Ideal Keittiöillä - suunnittelu

Aloitin työharjoitteluni Lahden Ideal Keittiöillä (Avant Kalusteet ja Remontit) heti kesäloman alkaessa, suoritin yhdellä kertaa molemmat syys- ja kevätharjoittelumme. Ensimmäinen viikkoni meni rauhallisissa merkeissä piirto-ohjelmaan tutustuessa ja seuratessa yrittäjän toimia asiakkaiden kanssa.

Toisella viikollani pääsin jo oikeiden keittiöiden kimppuun, käyttämämme Fusion Planit ohjelma oli mielestäni helppo käsiteltävä ja sainkin keittiöt yrittäjän hämmästykseksi nopeasti kasaan. Keittiöiden ja kylpyhuoneiden suunnittelu oli mielestäni siitä mukavaa, että niissä on tietyt raamit (mitat ja huoneiden malli) joiden puitteissa toimia, mutta luovuuden käytölle (tilan hyötykäyttö, materiaalit ja värit) on kuitenkin tilaa.

(Kuva: www.fusion.com)

Fusion Planitin avulla mallinnettiin huoneen mitoitus, ikkunoiden ja ovien paikat ja näiden speksien myötä sommiteltiin ohjelmassa olevilla kalusteilla toimiva ratkaisu. Ohjelma sisälsi kaikki yrityksen käyttämät kalustemallit ja koot, joita pystyi myös tarvittaessa muokkaamaan. Aina pyrittiin käyttämään kuitenkin standardikokoja, jotta asiakkaalle ei tulisi lisälaskua kokomuutoksista ja tilat päästäisiin myös nopeammin rakentamaan.

Sommittelun jälkeen tilaa pystyi tekemään houkuttelevammaksi lisäämällä kuvaan elementtejä, jotka tekivät kyseisestä keittiöstä asiakkaalle oman näköisen. Jos asiakkaalla oli tammiparketti, voitiin kyseinen lattiamateriaali lisätä ohjelmaan tai seinän väri pystyttiin muokkaamaan välitilalaatoituksineen oikeanlaiseksi.

Lopputulos esiteltiin asiakkaalle 3D-mallinnuksena, jolloin asiakkaan on helpompi hahmottaa tuleva tila paremmin kuin yllä näkyvällä 2D-mittakuvalla.

(Kuva: www.fusion.com)

Palveluketju kulki asiakkaan yhteydenotosta, mittakäynnin kautta ensimmäisen suunnitelman tekoon ja tarjouksen esittelyyn. Keskustelimme jatkuvasti asiakkaan kanssa hänen toiveistaan uudessa keittiössä tai kylpyhuoneessa ja teimme suunnitelmaan tarvittaessa muutoksia.

Ensimmäisten viikkojen aikana kävin heti myös yrittäjän kanssa asiakkaiden kodeissa mittakäynneillä, jolloin tärkeää oli hyvä kontakti asiakkaaseen ja täsmällisien mittojen ottaminen kaikista mahdollisista ovista, korkeuksista, leveyksistä ja syvyyksistä. Ennen lopullisen suunnitelman piirtoa kävimme vielä tarkistusmitoilla, jotta kaikki olisi millilleen oikein lopputuotteessa.

Syksyllä yrityksessä aloitti ryhmäläiseni myös harjoittelun ja koulutin häntä alussa. Hän oli yhtä nopea oppimaan asiat kuin itsekin, joten alun jälkeen hän piirsi keittiöitä ja minä otin vastaan asiakkaita ja laskin tarjouksia yrityksen käyttämällä tarjouslaskentaohjelmalla.

Saimme projektiksi ulkomailla asuvan asiakkaan asunnon pintamateriaalien valinnan, itse olin myös rakentamassa asunnon keittiötä ja tekemässä pohjatöitä kuten seinien kittausta, näistä enemmän seuraavassa postauksessani.

Keskustelin sähköpostin välityksellä asiakkaan kanssa materiaali- ja väritoiveista ja asunnon ollessa pieni kaksio sovimme käyttävämme luonnollisia ja vaaleita sävyjä. Kävimme toisen harjoittelijan kanssa K-Raudassa vertailemassa hintoja ja materiaaleja, saimme tapeteista testipalat ja lainaksi laminaattipätkät. Näistä sommittelimme asiakkaalle sopivia yhdistelmiä ja hän valitsi mieleisensä. Tällainen pieni sivuprojekti oli mielenkiintoinen lisä usean viikon suunnitteluun ja tarjouksenlaskentaan ja pääsi tekemään hieman toisenlaista sisustustyötä.

Toiselle asiakkaalle tein kylpyhuone-/saunasuunnitelman käsinpiirtämällä, koska ohjelmassa sen tekeminen oli paikoitellen mutkikkaampaa. Oli pitkästä aikaa hauskaa ottaa värikynät ja skaalaustikku käteen ja suunnitella niin sanotusti sormet verillä. Vaikka ohjelmien käyttö on kyllä pitkässä juoksussa mukavaa ja helpootaa todella paljon, haluan silti tehdä myös käsin suunnitelmia. Itse piirtämällä saa kuvaan juuri sellaisen sohvan tai kiukaan kuin tarkoittaa.

Harjoitteluaikani oli erittäin mukavaa ja pääsin oikeasti tekemään paljon erilaisia asioita, parhaiten ajasta jäi mieleen suuren kartanon keittiöprojekti, jota teimme loppukesän ja syksyn ajan. Ajoimme pariin otteeseen Hämeenlinnaan, jossa eläkkeellä olevat sisarukset remontoivat lapsuudenkotinsa osittain kahdeksi asunnoksi ja niihin suunnittelimme kaksi keittiötä, kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen. Asiakkaiden kanssa vietettiin aikaa myös tutustumalla toisen sisaruksen taidegalleriaan ja itse ihastuin useita vuosikymmeniä sitten asennettuihin tapetteihin, joista oli edelleen paloja seinillä.

Tapetointi 3. näyttö

Toinen osa lukuvuoden viimeisestä näytöstämme oli tapetointi. En ollut koskaan ennen koskenutkaan tapetteihin ja olinkin iloisesti yllättynyt miten helppoa kuviokohdistaminen on.

Saimme ensin oman tarpeen mukaan harjoitella tapetointia niin yksivärisillä kuin kuvio- ja vuorokohdisteisilla tapeteilla, osa ryhmästämme oli jo hyvinkin sinut tapettien käytössä ja tekivät näyttönsä joko koulun tiloihin tai talotyömaalla. Harjoittelimme eri menetelmiä kuten lastan ja harjan käyttöä sekä suoraan seinään liisteröitävillä non-wowen kuin esiliisteröitävillä tapeteilla.

Ylläolevat kuvat ovat ensimmäiset harjoitukseni. En tehnyt paloista koko seinän korkuisia, koska tiesin saavani ne liisteröityä paikoilleen, mutta keskityin enemmän suoruuteen ja kohdistukseen. Valkoinen helmitapetti oli puskuharjoitukseni, jossa näin miten helposti saan tapetin ylipäätänsä suoraksi seinälle. Ornamenttikuvioisessa tapetissa taas keskityin kuviokohdistukseen ja kulman ylitykseen.

Itse pidin eniten harjan ja kostean rätin kanssa työskentelystä, vaikka tapeteissani ei ollut struktuuripintaa en silti pitänyt metallilastalla tasoittamisesta. Käsituntuma on tässäkin lajissa erittäin oleellinen osa ja halusin varmistaa kaikki kohdat seinässä ihan omin näpein.

Tapettipöydät olivat kovassa käytössä ja välineiden sekä tilojen siisteys oli jälleen kerran arvossa arvaamattomassa. Itse harjan käyttäjänä pyyhin oman välineen aina joka tasoitusvetäisyn jälkeen, ihan myös sen vuoksi ettei tapettiin jäisi jälkiä ja liisteri kuivahtaa jämäkästi päivän työn jälkeen. Tapettisuikaleet oli helppo kuljettaa mittauksen ja leikkauksen jälkeen energiajätteisiin, jotta niihin ei liukasteltaisi ahtaissa tiloissa.

Suunnitellessani työtäni mittasin ensin kaikki tarvittavat palat ja leikkasin ne kerralla, jotten valtaisi tapettipöytää koko päiväksi. Numeroidut palat oli helppo kiinnittää yhteen putken ja työnteko nopeutui huomattavasti.

Näyttöni tein koppiimme kahdesta samanmallisesta, mutta erivärisestä tapetista. Näytössä tuli olla kuviokohdistus sekä kulman ylitys ja molemmat onnistuivat loistavasti. Pidin myös hieman kangaspintaisesta tapetista sen jälkeen kun alun harjoituksessani oli melko paksua paperitapettia.