Verhoilun aloitimme ompeluharjoituksilla, jotta tulisi tuntumaa sekä käsin että koneella ompeluun.
Ensimmäinen työ oli neulatyyny, joka kasattiin pahviputkesta, vanusta ja lakanakankaasta. Pohjaan laitoin pahviympyrän, jotta se olisi tukevampi eikä vanu tekisi siitä kiikkerää. Työ oli minikoossa harjoittelua pyöreän rahin verhoiluun, koska suhteellisen samoilla tavoilla tulisimme rahinkin verhoilemaan.
Ensimmäiseksi mittasimme tulevan neulatyynymme, joka verhoiltiin ensin lakanakankaalla ja lakanapalojen mukaan tehtiin pahvikaavat, jotta päällikangasta aloittaessa ei tarvitsisi mittailla kaikkea uudelleen. Työn edetessä huomattavat mittamuutokset yms. voi myös samalla korjata kaavoihin, jolloin kaikki on kunnossa oikeaa kangasta varten.
Pohjapala ja ympärys ommeltiin koneella yhteen. Tässä kohtaa testattiin jo kangasmerkkien käyttöä ja opittiin niiden hyödyllisyys. Sivusauma ommeltiin myös koneella. Toki täytyy välillä mallata pahviputkilon päälle, ovatko mitat pitäneet paikkansa.
Seuraavaksi putkilo täytettiin vanulla ja kansiympyrä ommeltiin käsin piilo-ommelta käyttäen. Tässäkin osuudessa voi käyttää merkkejä, jotta pysyy reitillä.
Toisena treenityönä teimme patakintaan, johon sain käytettyä samaa jämäkangasta kuin neulatyynyynkin. Tarvitsi vain ommella kaksi palaa yhteen, jotta sain tarpeeksi suuren palan kintaan toiseksi puoleksi.
Kintaaseen tuli eristävää vanukangasta sisäpinnalle ja kolmea kaavaa käyttäen ommeltiin osat yhteen.
